Tänään isäntä kävi viimeisen kerran ennen kesää tervehtimässä minua ja Villiä. Ja kuskasi tänne läjän virtsakivivaivaiselle sopivia ruokia: nyt on kuivaraksujen lisäksi myös ns. kosteaa muonaa, ja Villihän söi tyytyväisenä sen herkun.
Villi ei tosin ole tainnut tajuta tätä totuutta siitä, ettei isäntää taas näy vähään aikaan. Vuorossa olisi nyt varmaan kissa-7-Päivän lööppi:
"Taas isäntä lähti - lahjoi ruualla ennen poistumistaan!"
Olemme siis palanneet takaisin rutinoituneeseen arkeen. Nytkin katti on tässsä tietokoneen vieressä ja nuolee tassujaan, joista tippuu kuivunutta mutaa koneenkin päälle. Yritän kyllä ulkoilun jälkeen pyyhkiä Villin tassuja puhtaaksi, mutta noihin karvajalkoihin jää silti melkoiset määrät jäänteitä maaperästä.
Valkoinen päiväpeitto saa tietysti myös osansa silloin, kun kissa hyppää sille jopa ennen, kuin tassuja on ehtinyt putsata yhtään...
Niin, ja terveiset myös sille vakiolukijalle, joka ihan naamakkain tuli eilen luennolla kertomaan seurailevansa näitä tarinoita!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
1 kommentti:
Juuh, kiitos terveisistä. Näitä sun kissajuttuja on niin kiva lukea. Haluaisin itselleni kissan, mutta poika on niin allerginen, etten voi ajatellakaan. Täytyy tyytyä chinchilloihin :) niitä vaan ei voi ottaa syliin silitettäväksi...
T. Heidi
Lähetä kommentti