
Niin, olisipa minullakin kissan notkeus ja tapa venytellä itseäni joka kerta, kun nousen ylös!
Ja tämä on tällainen Isä Aurinkoinen -kuva...
Villi asui 2007–2010 Mari(nadi)n hoivattavana, koska kissan omistaja Karri oli työnsä vuoksi paljon ulkomailla. Tämä blogi perustettiin, jotta Karri voi lukea, miten arki katilla ja vuokralaisella sujuu.
4 kommenttia:
Ei tule vaeltamaan raajojen joukkoon? Meidän poika kyllä käyttää mua heti pujotteluratana kun enemmän kättä ja jalkaa tulee lattiatasoon. Kiusallista venyttelyn kannalta, mutta söpöä :)
Ei tuu, Villi pysyttelee kyllä poissa, ei varmaan anna ylpeys periksi, että kehtaisi moiseen osallistua :)
Kissa on mainio otus, kun se heti makuulta noustessaan suoristelee raajansa ja venyttelee selkänsä. Kyllä ne pysyvätkin sillä taivuttelulla vetreinä aina vanhoille päiville asti. Ehkäpä minunkin pitäisi ottaa kissasta oppia.
Sirpa ja Kollo: Niin, harmittaa, kun itseltä ei noin luontaisesti se venyttely synny. Pitäisi kieltämättä ottaa tässä(kin) asiassa kateista oppia!
Lähetä kommentti