sunnuntai 18. marraskuuta 2007

Karvainen assistentti

Päivän kuvana tällaista poseerausta. Tietokoneen näppäimistön a-kirjain ehti jo irrota, kun Viltsu osoitti edelleen suurta innokkuutta koneeseen. Pitänee ruvet pikkuisen komentelemaan kattia, ennen kuin kone kokee suurempia vaurioita.

Eilen illalla nukahdin katti vieressäni. Lisäksi kiva havainto on sekin, että Viltsu tulee myös pihalla luokseni ihan vapaaehtoisesti ja pyörii jaloissa.

Ja kun katti rötkötti pöydällä, niin pääsin ottamaan ne mitat, joita Lokikolli 2007 -kisaan vaadittiin: siis noin niin kuin suurinpiirtein, karvan määräkin voi tietysti tulla tiettyä virhemarginaalia.

Mutta siis Viltsun pituus n. 48 cm, häntä 33 cm ja vatsan ympärys 45 cm. Ja ihan rauhassa sain heilua mittanauhan kanssa, minkäänsortin tassulla läiskimistä minua kohtaan ei osoitettu.

7 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Minä alan epäillä, että Villi on vaihtunut pihalla toiseen kattiin. Vai onko kyseessä Dr. Jekyll/ Mr.Hyde kissaversiona? Vai syötätkö sie kissalle mielialalääkkeitä? ;-D

Ilkka kirjoitti...

Vanhaherra vaan on selkeästi hiukkasen ennakkoluuloisempaa sorttia. Kesti vaan jonkin aikaa että suojamuuriansa raotti.

Hyvä että näin.

Blogitapaamiseenkin (pikkujoulut) tulisin mut on 2600 km liikaa etäisyyttä, pääkaupunki väärä.

On pitänyt tulla jo useamman kerran mut nyt olen taas vaihteeksi eksynyt enempi "blogisisäpiirin" jäsenten sivustoille niin on taasen tullut ajatus miittiin osallistumisesta mieleeni.

Ehkäpä jo ensi vuonna joskus.

*rapsuttaa*

Anonyymi kirjoitti...

Jaahas, jonkun toisenkin kissa osaa irrottaa tietsikan näppäimiä. Sitten kun näppäin pääsee katomaan,niin Sturenkadulta löytyy liike, josta saa varanäppäimiä.

Nimim. kokemusta on

Anonyymi kirjoitti...

Kun kissa hätistellään väärästä lämpimästä paikasta se asettuu television päälle... Aniijoo ei sulla... no keksi joku lämmin juttu sille...:)

TA-MIIT kirjoitti...

Hyvin sä kyllä sait Villin kesytettyä! Se on kyllä ihana juttu.

Mulla meni puolitoistavuotiaana neuroottisena äkäpussina hoiviini ottamani Mörkö-kollin kanssa lussu-sylikissa-vaiheeseen kesyttämiseen tosi monta vuotta. Vasta yli kymmenvuotiaana hän alkoi muuttua yltiöhempeäksi syliinpyrkijäksi ja sylissänukkujaksi joka viihtyy vieraidenkin sylkyssä. Nyt kun hän on exällä hoidossa, on ihan törkeä ikävä.

TA-MIIT kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Mari(nadi) Koo kirjoitti...

Satujatar: Tässä on monenlaisia teorioita kehitelty kissan vaihtumiseen, sen kokemaan aivovaurioon, johonkin outoon syötyyn (ruuasta lääkkeisiin) tms tai silkkaan yhtäkkisesti ilmestyneeseen höperyyteen :)

Ilkka: Toki katin näkökulmasta epäluuloisuus oli ihan ymmärrettävää. Elämä ja arki muuttui, kun tutun isännän tilalle pamahti häröilevä nainen.

Blogimiitit ovat toki kivoja ja hauskoja, tervetuloa vaan sitten joskus, jos lähiställä olet!

Örkki: Kiitos vinkistä, kai sieltä löytyy maciinkin sopivia?

Borgne: Joo, pitää varmaan joku lämpölamppu asentaa, jotta Viltsu pääsee mieluisaan tilaan.

Ta-Miit: Mjoo, Viltsussakin varmaan jo ikä näkyy niin, ettei se enää jaksa olla yhtä ärhäkkä kuin olisi ollut nuorempana. Mutta toki olen suuresti ylpeä ja ilahtunut tästä tilanteesta.

Ja kyllähän näihin elukoihin kiintyy. Saa nähdä, miten sitten käy, kum minun ja Viltsun yhteiselo päättyy...