Villi ei ole mikään sylikissa: se ei siis pomppaa syliin, jos istuu tuolilla. Tulee viereen, jos makaa sängyllä, tai hinkuu rapsutuksia, kun työskentelen koneella, mutta syliin katti ei vapaaehtoisesti könyä.
Mutta tietysti välillä kaappailen kissan syliini, ja pihalla se jopa saattaa jonkun aikaa viihtyä rapsuteltavana, kun istun puutarhatuoleilla. Sitten saa näitä sylikuviakin.
Ja sitten jonkun ajan kuluttua katti kyllästyy ja pomppaa pois.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Ei Killikään ole sylikissa, samansorttinen tuntuu olevan kuin Villikin.
Isännän sylissä se saattaa ihan armosta olla minuutin tai kaksi ja sitten ponkaisee vauhdilla pois päätään puistellen.
Hauskaa synttäreiden odotusta
t. emäntä & co. :)
Niin, mitäpä sitä toisaalta sylissä notkumaan. Katellaan, suostuuko synttärisankari sitten juhlapäivänä syliin tuonkaan vertaa :)
Lähetä kommentti