Tasan kolme vuotta sitten alkoi minun ja Villin yhteisasuminen. Nopsasti on aika vierinyt eteenpäin! Ja vallan mukavasti elo on sujunut, vaikka se ensimmäinen kuukausi oli haasteellisempi, kun katti joutui totuttelemaan minun kanssa arjen viettämiseen.
Silloin minä jouduin mm. varautumaan siihen, että jos herra nukkuu sängyllä, niin saattaa olla, että siirtymätoiveita esittäessäni joudun kohtaamaan myös kissan kynnet ja sähinät.
Ja naapurit varmasti kauhulla kuuntelivat mouruamista, joka aiheutui, kun yritin saada vastaanhangoittelevan kissan pihalta sisään.
Koiria ei tähän suhteeseen hyväksytä
Myöhemmin sitten tietysti selvisi, että ehkä osasyy Villin vihamieliseen käytökseen olivat marraskuussa 2007 havaitut virtsakivet: ne oletettavasti aiheuttivat kipuja ja varmasti eivät tehneet katin oloa kovin miellyttäväksi.
Kolmen vuoden aikana Villi on kahdesti päättänyt takapihalla näyttää asemansa ja asenteensa koiriten suhteen. Ne aiheuttaneet sen, että Villi on purrut minua ja sitten olen napsinut antibioottikuurit, mutta eläimet ovat selvinneet vammoitta.
Nykyisin Villi tietysti saa nauttia usein myös Karrin (joka kulkee myös nimellä "maailman paras vuokraisäntä") läsnäolosta naapuritalossa. Oleellisia tekijöitä elämässä ovat ulkoilut, perjantaisei ja anti-hair-ball -raksut. Sekä tietysti rapsutukset ja turkin harjaukset.
Asumusero tulossa – kuinka siitä selvitään?
Yhteisasumisemme ei alunperin pitänyt jatkua kuin reilun vuoden eli sen ajan, kun Karri on Georgiassa. Toisin kävi, mutta emme enää pitkään Torkkelilla jaa kotia. Minä nimittäin muutan tammikuun alussa puoleksi vuodeksi Sveitsiin.
Katti jää Torkkelille ja on tietysti suurelta osin Karrin hoidossa. Mutta auttavia palvelijoita tarvitaan. Kalliolaisia tovereita on jo ryhdytty rekrytoimaan ruokkijoiksi, mutta pitänee vielä tehdä tarkempi kartoitus.
Itse asiassa tällä viikolla meni muutama päivä niin, että Villin hyvinvoinnista vastasivat muut henkilöt kuin minä ja Karri, kiitos vaan asianomaisille!
Tämän päivän kuvassa kissa keikkuu pöydän reunalla rapsutuksia odotellen.
Tekstit
3 kommenttia:
Minäkin voin auttaa, koska itekin tarvitsen apua välillä kissanruokinnassa :-) Anna mun yhteystiedot Karrille, joo?
Joo, tulin just viikon käynniltä Kazahkstanista, terveiset sieltä. Melkein 40 tuntia valvottu jot kotiin takas pääsin. Tyyny ei vieläkään ihme kyllä maistu.
Juu, erittäin mukava on tuo Kazhani-kansakin, vaivan väärti tarkoitan. HIMIÄ ja NightWishiä fanitetaan kovasti. Kissoja ja koiria oli tietysti sielläkin enempi kuin kosolti maisemissa. Kaikki minä kohteliaasti taputtelin ja kuulemiset kyselin.
Musiikista vielä: parhaimmat alfaysksilöt kyllä Kazahstanissakin katsoo jo kirkassilmäisen virkeästi tulevaisuuteen: seuraa siis herkeämättä mm. ja etenkin Penetelelen liikkeitä ja valittaa vuolaasti et taaskin Kazakhstan putosi yhtyeen maailmankiertueelta.
Joo minun ja Marin äskeiseen poissaoloon liittyi melkoisen pienoiset järjestelyt jot herra Villin elämisen taso ei heikentynyt: ruokailut ja ulkoilu ja rapsuttelu järjestyi. Kiitos Helmille ja Tuulalle.
No suuri kiitos Marille myös vuokraisäntätunnustuksesta. Voin minäkin sanoa, että olen saanut maailman parhaan vuokralaisen ja sen lisäksi ryppään enemmän kuin hyviä uusia ystäviä. Voisiko nää vuokralaisuussuhteemme muuten jotenkin jalostaa mukaan tuohon Suomibrändin luomisen metamorfosiin: happy familyä ollaan koko vuokaisäntä-vuokralainen kanasalaisyhteiskunta. Joo nyt yleistän ja liioittelen, keskimäärin alistamista ja nöyryytystä tuolla rintamalla kaikki.
Marin lähtöä ei kyllä vielä kyynelöidä tai mouruta. Paljon tapahtuu ennenkuin Mari juhlavasti hyvästellään kohti Sveitsin alppien salaperäistä syleilyä. Edessä on tuo tuleva, jo perinteinen, suuri "lepytyksen" tai "leppymisen" vuosipäivä, josta luomme vielä kera Villi-Kollin kanssa maailmanlaajuisen zelöbreisöönin. Sen päivämäärä on 15.11. Varatkaa silloin kotiin sambuskat ja kynttilät ja serpentiinit ja jotain hyvää syötävää tietty. Pitäkää komean yleviä juhlapuheita toisillinne tai etenkin itsellenne.
Kiitos Zepa enemmän kuin rohkeasta avauksesta tuon Villin huoltamisen suhteen.
-karri
Joku kummituskin voi yrittää huoltoa, jos suuri tarve tulee. Ei meiltä mäen päältä toisen mäen päälle niin pitkä matka ole. Mari sanoo vain. Tai Karri.
Lähetä kommentti