Villin yksi ominaisuus on se, että toisinaan silittelyjen vaikutus ei jää pelkästään äänekkääseen kehräykseen: kissan suusta alkaa valua sylkeä. Villin suupielestä siis roikkuu tuollaisia kuolavanoja.
Muistelen, että sama kuolausominaisuus oli myös lapsuudenkodissani ainakin yhdellä kissalla. Kai tuolle syljen erittymiselle on joku pätevä selitys, kuten muistuma imemisvaiheesta tai muusta pentuvaiheen toiminnasta, kun se niin selvästi liittyy mielihyvään.
keskiviikko 19. maaliskuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Juu, meidänkin kissoilla on vähintään tippa suupielessä jos on oikein kiva olla ja hyrisyttää
Taitaa todellakin olla monen kissan ominaisuus. Kun pysyy vain tippoina eikä sentään sammioittain kuolaa valu :)
Joo, Kisulla on sama juttu aina joskus sillon kun likka tulee kainaloon kehräämään ja leipomaan. Siinä on yleensä paita kuolasta märkä sen jälkeen kun Kisu on käynyt yltiöonnellisena leipomassa vieressä ja kuolapisarat alkaa valumaan suunpieltä pitkin, kun ei aina huomaa lipaista siitä. :)
Lähetä kommentti