Villi ei siis ole näinä lumisina ja räntäsateisina päivinä erityisemmin välittänyt ulkoilusta. Mutta sentään vähän.
Ensin ikkunan toiselta puolelta mulkoiltiin minua, kun ikkuna oli vain vähän raollaan ja sisäänpääsy ei onnistunut sukkelasti.
Onneksi Viltsulla nyt sentään pikkuisen on älyä päässään, joten voi päällään raivata kissamaisesti tien sisäsätiloihin. Näyttää kuvassa jokseenkin giljotiinimaisen ahtaalta meiningiltä.
Ja Laukkasen Jani oli pistänyt omalle sivulleen julki kuvan, jossa me Villin kanssa olemme normaalitilanteessa (kuva siis julkaistiin Keskisuomalaisessa jokunen aika sitten). Kyllähän Viltsu onkin sellainen malli, josta otettuja kuvia on syytäkin laittaa portfolioon!
torstai 6. maaliskuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Näin se menee - jos pää meni edellä, kyllä se kissa perässä tulee :-) Uskomattomia suilahtelijoita ne.
Toi on totta! Vaikka katti olisi ruumiinrakenteeltaan lyllerökin niin läskikin puristuu tuosta läpi :)
Todellakin, kyllä kissa itsensä änkeää tarvittaessa hämmästyttävän pienestä raosta. Ainakin silloin kun viitsii, joskus vain on helpompi istua oven takana ja naukua käskevästi. Näin ainakin teki kotona asunut, nyt jo valitettavasti edesmennyt Ville-kissamme.
Zepa ja Halo: Jotenkin vaikuttaisi siltä, että kissojen kroppa hienosti muotoutuu tarpeen vaatiessa. Onnistuvat vetämään ne läskitkin sisäänsä :)
Sirpale: Villikin luottaa monissa asioissa tuohon käskytyskeinoon :)
Lähetä kommentti