Viiksi-Villi

Kissakuvahaasteessa on tämänviikon aiheena yksityiskohta: "se yksittäinen juttu, joka on jokaisella katsomis kerralla yhtä kaunis, erikoinen tai hauska."

Villissä on tietysti lukuisia hienoja yksityiskohtia, kuten kaikissa kissoissa, mutta erityisesti pitkät viiksikarvat vetävät huomiota puoleensa. Niiden asennosta voi päätellä jopa kissan fiiliksiä: kehrätessä viikset taipuvat vielä vähän enemmän eteenpäin.

Ja joulun aikaanhan tuli havaittua sekin, ettei Viltsu osaa varoa kynttilöitä, vaan myös viiksikarvat saattavat joutua kärventymiselle alttiiksi, kun katti tunkee naamaansa tuikkukippoon.


- -

Päädyin Matkalla-blogin kautta ihailemaan hienoja kissakuvia. Erityisesti tämä Tiger-kissan söpöily hellytti mieltä: värityskin on kuin Villillä!

Siistiytymässä

Viime viikon otoksiani tarkistellessani tuli tämä vastaan. On se vaan hankalaa saada hyvää kuvaa kissasta nuoleskelutilanteessa!

Eli tämä on taiteellisen epätarkka, mutta kun kieli oli kivasti tuossa, niin pistetään julki.

Lötkö elukka

Jatkanpa videoiden julkituomista. Viltsu siis tykkää vatsansa silittelystä ja kehräys vain kuuluu. Kerron videolla myös eilisen tapahtumista: asunnolla vieraili kissaihmiseksi tunnustaunut valokuvaaja ja Villikin joutui hommiin.

Kissakuvahaaste: Pikku apulainen

Tällä viikolla kissakuvahaasteena oli aihe "Pikku apulainen". Niinpä Villi osallistuu ensikertaa haasteeseen, mutta tyylihän on tuttu.

Eli tässä assistenttini, joka huolehtii tällä kertaa tietokoneen lisäksi myös kännykästäni. Myös käsinkirjatut muistiinpanoni saavat osansa huomiosta

Kehräystä ja päänhierontaa

Eilen parikin tuttua kysyi, onko kissa raapinut minua, kun naamassani on naarmu. Minulla ei ole tietoa, mistä se on syntynyt, mutta Villi ei kyllä sentään sillä tavalla kynsi. Paitsi ehkä vahingossa, jos sattuuu rapsutuksia kaivatessaan tassulla hipaisemaan kasvoihin ja kynsi on esillä. Sellainen hipsuttelu näkyy myös videolla.

Talvipäivä Torkkelilla

Tänään maa oli valkoinen, joten ulkona sai vähän kivempia kuvia. Ruohonpätkiä sentään vielä oli Villin natusteltavaksi tarjolla.

Alimmassa kuvassa Villin kyljessä karvat näyttävät vaaleammilta. Se johtuu siitä, että sairaalareissulla tehtyyn karvattomaan kohtaan karvat kasvavat todella hitaasti, nyt on vasta vähän sänkeä, joten useamman neliösentin alueella ei ole kunnon karvapeitettä.

Notkeuden tarpeessa

Olen taas pitkästä aikaa aktivoinut kotipilatesharjoitteluani. Tämä on selvästi Villin mielestä älytöntä puuhaa: vetkuttelen ja liikehdin, ja kissa katsoo pitkin nenäänsä kömpelöä taipuiluani. Hetken touhuani seurattua Viltsu kyllästyy ja siirtyy lepäilemään.

Niin, olisipa minullakin kissan notkeus ja tapa venytellä itseäni joka kerta, kun nousen ylös!

Ja tämä on tällainen Isä Aurinkoinen -kuva...