Villihän on siis löydetty hyvin pienenä, alle parikuukautisena ja huonokuntoisena. Ihmekös tuo, että pelkoa ja epäluuloisuutta ihmisiä kohtaan riittää. Eli en siis todellakaan kuvittele vielä esimerkiksi tuosta noin vain meneväni Villin luo, silittäväni tai rapsuttavani, sillä se ei vaan onnistu.
Villi otti illan aikana kontaktia minuun sen verran, että puuhastellessani kävi läimäisemässä käpälällään paljaita jalkojani. Tämän enempää vihamielisyyden osoituksia minua kohtaan ei tullut, vaan yö sujui rauhallisesti.
Joskus puoli kuuden aikaan katti herätti minut naukumalla, ja sängystä koetin vähän mumista vastauksia.
Lopullinen muutto totetuu viikon päästä. Toivon mukaan Villin suhtautuminen minuun muuttuu vähitellen hiukan luottavaisemmaksi, mutta kissan ehdoillahan tässä edetään.
Kuten näkyy, Villin kuva tuossa sivussa vaihtui. Tässä vielä pari kuvaa lisää, omistajan ottamia:
Tekstit
3 kommenttia:
Villin elämä alkoi kiinnostaa niin paljon, että tulemme vierailemaan täällä toisenkin kerran. :)
Hyvää syksyä
t. Killi, the kissa, 4 v.
sekä emäntä, hmm.. vanha!
Hieno kissa Villi on selvästi. :)
Kiitos vaan kommenteista ja tervetuloa lueskelemaan! Tämän blogin päivitystahti ei tosin varmaan ole kaikkein aktiivisin, mutta pyrkimys on toki kertoa katin kuulumiset omistavalle taholle kohtuullisen usein!
Lähetä kommentti