Katse

Kyllähän tämän hännän takaa kohdistuvan katseen alla taas muistaa oman paikkansa ja asemansa Villin valtakunnassa!

Kesä! Ruoho! Lämpö!

Kesä on täällä Torkkelinmäellä, kuten ilmeisesti vähän kaikkialla, alkanut erittäin miellyttävästi. Villi on nauttinut lämmöstä ja valosta, mussuttanut ruohoa ja haistellut pihan kaikki nurkat.

Villi sis porskuttaa hyväkuntoisena ja viettää näinä aikoina toukokuuhun arvioitua 17-vuotispäivää. Sitä varmaan juhlistetaan, kunhan Karri on taas maisemissa.

Lisäksi keväinen velvollisuus eli loishäätö on nyt hoidettu. Syötän matolääkkeet mieluusti kapseleina tiputtamalla ne katin kurkusta alas. Tälläkin kertaa kolmen päivän ajan sain ongelmitta tabut nieluun (minä ja kissa sängyllä, kissa pyyhkeeseen ja jalkojen väliin, pään nosto pysyyn, suun pakotus auki ja ruokaöljyllä voideltu tabletti nieluun – pientä kitinää, mutta nopeasti hellittelyn jälkeen unohtuu ja taas kehrätään).

Päivän ikäviin uutisiin kuului se, että eräs tutuista Kallion kissoista oli jouduttu lopettamaan 12 vuoden iässä. Minäkin kävin kyseistä pientä, siroa ja kilttiä yksilöä hoitamassa, ja aina tuntuu niin ikävältä, kun näitä surullisia viestejä saapuu.

Äijät

Eilen avattiin takapihan kesäkautta. Paikalle saapuivat tietysti myös Karri ja Villi.

Nyt Villi sitten majaileekin täällä minun luonani eli oleskelee kohtuullisen usein takapihalla. Ei sentään koko ajan niin ärhäkkänä kuin kuvassa.