"Villi asteli eilen reippaana häntä viuhuen läpi lumisen Torkkelinkujan sinne ihan omaan kotiin Marin luo. Minulla tulee vähän matkahommia, joten Mari pääsee pienen tauon jälkeen palvelemaan kollia sen tärkeissä päivähommissa. Siis sitä rapsutusta ja rapsutusta, ruokailua ja ulkoilua ja ulkoilua.
Minä kekkasin uuden mittatikun, mistä arvioida kollin puuhia sinä aikana kun minä tein työssäni töitä. E i tarvitse mitään nauhoittavia kameroita asuntoon, jotta tietäisi mitä kissa itsekseen päivällä puuhaa. Ikkunaruutu sen kertoo. Töistä tultuani vilkaisin vaan ikkunanpintaan montako uutta nenänjälkeä siihen on päivän mittaan tullut. Noin 5-10 niitä usein oli, joten ikkunaprinssinä ne kollin yksinäiset tunnit varmaan nukkumisen lisäksi kuluvat.
Villi löysi myös eräänä iltana puistosta pienen oksanpätkän. Siinä on tosi hyvät aromit, ja sitä kaveri jaksaa puskea poskellaan pitkiäkin aikoja. Villi myös nappasi sen suuhunsa ja lähti kulkemaan kotia kohti oksanpala suussa. Kelpo saalis, mutta vähän koiramainen temppu kuiskin. Joo, oksan aromit ovat säilyneet, ja kuvassa Villi keppinsä parissa. Anteeksi salamakuva: fläsäys vähän latistaa tunnelmallista kuvaa."
Tekstit
2 kommenttia:
Villille *hali* ja *pusu* täältä turvallisen etäisyyden päästä! :-)
Kiitti kiitti, sinne takaisin Mustalle ja Harmaalle kunnot silitykset! Purrr!
Lähetä kommentti