tiistai 13. lokakuuta 2009

Turkkia kuntoon syysaamuna

Blogissa on ollut vähän hiljaisempaa viime aikoina, mutta mitään mullistavaa ei ole tapahtunut.

Sunnuntaiaamuna laiton kameran nauhoittaman videolle Villin harjausta sillä Furminatorilla, jonka taannoin hankin. Katti sietää harjauksen vallan mainiosti ja karvat pölisee.

(Minun kampauksenikin olisi toki vaatinut tuossa vaiheessa jonkinlaista harjausta, heh!)

6 kommenttia:

-stjtr- kirjoitti...

Aika reippaasti sie saat Villiä myltytä, eikä toinen ole moksiskaan. Syvä luottamus. ;-D

Anonyymi kirjoitti...

Villi selvästi tuumii, että ollaan tässä nyt ihan emännän mieliksi, kun se selvästi tykkää niin tästä karvan jynssäämisestä... kyllä se kohta saa tarpeekseen ja lopettaa. Ehkä tää on sille jonkinlaista terapiaa, emännälle siis, mutta mitäpä ei kunnon kolli emäntänsä vuoksi jaksais...

Mari Koo kirjoitti...

Heh, sen kun näkis, että Villi tekisi asioita todellakin minun mielikseni :)

Eiköhän tässä ole ns. win-win-tilanne, molemmat osapuolet hyötyvät :)

Villikissa kirjoitti...

Aivan kateellisena katselen tuota videota. Antaisipa minunkin pitkäkarvainen kisuni harjata noin hyvin turkkiaan!

Anonyymi kirjoitti...

Ihana video! Ja mikä karvanlähtö!

Emännän kampauksesta viis, kunhan kissin karvat ovat ojennuksessa :)
t. Killin emäntä

borgne kirjoitti...

Tuo karvamateriaali on mitä mainiointa ainesta perhonsidontaan ja sinä heität sen pois! Mitä tuhlausta. Pintaperhon runko kaipaa luonnonrasvaista karvaa, joka kelluu hyvin. Pieni bisnis kun myyt karvat perhonsitojille.