tiistai 15. huhtikuuta 2008

Otetaan rennosti auringossa


Aurinko ja lämpö - ne pistävät Viltsun rennon tyytyväiseksi (ja varaemäntäkin nauttii!).

Ja onhan pihalla näihin aikoihin runsaasti sirkuttajia, joita voi silmäluomien takaa vahtia ja vähän vaania...


5 kommenttia:

Ilkka kirjoitti...

Oi kun sillä on normaalisti sellainen yrmy ilme niin nyt on selkeää aurinkoleppoisuutta havaittavissa :)

Emohiiri kirjoitti...

Voi miten leppoisa ja tyytyväinen katse :)

Saako Villi koskaan mitään saalista kiinni? Minulla oli aikoinaan persialaiskissa, joka kovasti metsästi ojassa sammakkoa. Kun sammakko liikahti, kissa syöksyi karkuun :) Että semmoinen saalistaja.

Mari(nadi) Koo kirjoitti...

Ilkka, kyllä Viltsu aika usein on kummiskin tyytyväisen näköinen, kameran kanssa heiluva ihminen vaan yleensä jossain vaiheessa tuppaa ärsyttämään :)

Emohiiri, Villi alkaa olla jo vähän vanha saalistuspuuhiin. Ei se ainakaan minun aikanani ole vielä mitään onnistunut nappaamaan, vaikka väijyntää on harrastanut. Mut ei Viltsu sentään karkuun juokse :)

Anonyymi kirjoitti...

Huiskis taas Georgiasta. Kyllä Villi on nuorempana metsällä onnistunutkin. Ihan pikkukaverina oli hihnanpäässä Mustikkamaan saaren kallioilla ja viuhahti salamana kannon koloon josta tuli ulos päätä ravistellen hiiri suussa. Sitten kerran mökillä kesäillan hämärtymisen hetkellä hypähti yhtäkkiä metrin ilmaan ja läimäytti tassut yhteen. Joo leppakko. Muutakin varmaan on omallatunnolla mutta olen niistä vähän vaivautunut koska kuiteskin kaverin massu on ollut aina kaupan eineksistä täynnä. Joo niinkuin Mari kertoi tuo väijyminen on kyllä Villin mieluharrastuksia, ihan yhtä sitkee siinä kun tuo Kelju Koo Kojotti.
t:karri

Mari(nadi) Koo kirjoitti...

Karri, minkäs sitä Viltsu metsästäjänvaistolleen voi! Kyllä se tänäänkin loikkasi puuhun tipusta tavoitellessaan, mutta lintu sai pitää höyhenensä ihan huoletta :)