Kuten Marinadi-blogiani lukeville on jo selvinnyt, niin Villi puraisi minua vahingossa tulehtunein seurauksin.
Eli eilen aamulla olin tavalliseen tapaan Villin kanssa aamuteellä takapihalla, kissa siinä läheisyydessä vapaana. Talossa asuva nuori nainen tuli tuomaan roskia, ja hänellä oli kaksi koiraa irrallaan. Villi suurena koiranvihaajana huomasi tilanteen ja säntäsi kohti sitä isompaa (yli polvenkorkuinen). Minä tietysti karjaisin katille (eikä luonnollisesti vaikuttanut mitenkään) ja säntäsin perään. Villi ehti koiran luo ja viuhtoi tassuilla kohti päätä, ja minä perässä ja kaappasin kissan syliin.
Tässä vaiheessa katti sitten upotti hampaansa peukalonjuureeni, mutta muuten kyllä rauhoittui yllättävän nopeasti. Koira ilmeisesti säikähti (kukapa ei, moista hullua kattia) ja jolkotteli kauemmas. Ja varmaan koiran omistajakin järkyttyi. Kysyin, että eihän koiralle käynyt mitään, ja ilmeisesti eläimet siis selvisivät onneksi ilman vaurioita.
Mutta minulla päivän mittaan käsi turposi ja kipeytyi, ja peukalo muuttui toimintakyvyttömäksi. Haavat olivat hyvin vähäiset, mutta ilmeisen totta on se, että kissan suussa majailee ärhäköitä tulehduksenaiheuttajia. Tänä aamuna kävin lääkärissä ja sain kymmenen päivän antibioottikuurin.
Ja nyt sitten kirjoittaminenkin on vähän hankalampaa... Mutta tällaistahan se elo elukoitten kanssa välillä on, sattuu niitä kolhujakin. Ja hyvä, että muut osapuolet säilyivät vaurioitta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
11 kommenttia:
Hyvä, että vamma on nyt hoidossa ja kuuri päällä. Hoitsuna rohkenen muistuttaa, että kuuri on syötävä säntillisesti loppuun.
Pikaista paranemista
t. Killin emäntä & co.
Anna anteeksi, minua vähän naurattaakin. Mutta kun ajattelin minkä vahtikissan maailma Villissä menettääkään.
Itse olen kerran joutunut erottamaaan kaksi kissaa toisistaan. Sen jälkeen olin melkoinen ilmestys, kissankusessa yltäpäältä, raavittu ja purtu. Sähisevä kissa olkapäällä kynnet ruuvattuina olkapäähän ja selkään.
Olin kipeä monta päivää. Ihme kyllä yksikään haavoista ei tulehtunut. En saanut kuin kissanvihat (kaikki naarmut ja puremat punastuivat ja turposivat).
Killi, emäntä & co: Heti huomasin ongelmaksi sen, miten muistan ottaa kolme kertaa päivässä tabletin: pitäisi varmaan laittaa muistutus kännykkään :)
Satujatar: Kyllä tällä voi naureskellakin! Ja ihan kuin Villi olisi eilen ollut vielä tavallistakin itsetyytyväisemmän oloinen, kun sai hätyytellä reviirilleen tunkeutunutta...
Itse asiassa lääkärikin suhtautui tilanteeseen tosi leppoisasti ja tarinoi jostain vuosien takaisesta uutisesta, jonka mukaan kissa oli hypännyt murtovarkaan päähän ja aiheuttanut aikamoiset vauriot rosmolle. Vahingonkorvauksia oli tietty turha vaatia :)
Kai Viltsukin olisi ärhäkkänä, jos joku vieras tunkeutuisi kotiin ja vielä erehtyisi vaikka tönäisemään...
Aikamoiset vauriot sulla, onneksi minun ei ole kahden tappelevan kissan väliin koskaan rynnätä.
Juu, kyllä se on nyt aika asiallista ottaa tropit ajallaan, että hoito alkaa vaikuttaa :)
Nykyaikana on ihanaa olla hajamielinen, kun on tuo kännykkäkin niin ystävällinen, että muistuttelee haluttaessa.
Terv. Killin emäntä
Kysymys kuuluu mitä ne koira teki irrallaan! Toisaalta, niin taisi olla Villikin irrallaan... Anyway, mua ärsyttää irralliset koirat kun valjastelen kissan kanssa, tiedä millon niistä joku päättää rynniä päin. Eikä ne irrallisten koirien emäntienkään ilmeet aina iloisia ole. Ihan kun minulla kytkettyine kissoineni ei olisi asiaa lähimetsään.
Edellisessä kodissa tyypeillä oli tapana ulkoiluttaa koiria irrallaan kerrostalomme pihassa. Sieltä ne pennut ja vähän isommat juoksi jokaisen lähelle tulevan kinttuihin. Emännät perässä voivoiälänytmeesinnehöpsö lässytyksineen. Koskaan eivät anteeksi pyydelleet... Sotaa käytiin niin ilmoitustaululla kun netissä, eikä edes "ei koiria ruohikolle"-kyltti tehonnut (repivät ne lopulta irti). Muutama ihminen katsoi olevansa oikeutettuja terrorisoimaan sadan ihmisen asumista. Raivostuttavaa.
Killin emäntä, ajattelin kokeilla kännymuistutuksia, jos vain muistan ne ajastaa ja toimin välittömästi muistutuksen piipattua :)
Sea, sinällään tietty oli molemmissa ihmisosapuolissa vikaa, että lemmikit olivat irti.
Meidän takapiha on kuitenkin pieni ja aika suojainen ja Villin Isäntä on sitä aidannut nimenomaan kissaa ajatellen. Ssinällään piha on myös vähänlaisesti käytetty (paitsi ne roskikset ovat siellä), ja talon asukkaat ovat vuosien varrella kai jo tottuneet siihen, että tämä yksi kissa liikuskelee siellä, toki valvonnan alla. Koiranomistaja taitaa olla aika uusi asukas talossa.
Aika usein tuolla viereisellä puistopläntilläkin on koiria irti: eipä ne sinällään minua haittaa, vaikka välillä ihmetyttääkin just se, että omistajat antavat koirien pomppia vieraiden jaloissa jne.
Jöö, kissan purtua on syytä hakea se antilooppikuuri heti, tulehdus on varma. Taisin jo kertoa siitä, ku Misu muinoin puri minut sairaslomalle Pengerkadulla. Muistinko mainita, että jälkeenpäin mainitsin yhdelle tutulle olleeni kaksi päivää sairiksella, johon tuttu leikkisästi:
"Kissa puri vai, heh heh?"
Kuis Villin purema jaksaa tällä hetkellä?
Toivottavasti troppi näyttää jo tehoaan ja pipi on paranemaan päin.
Rentoa lauantai-iltaa
t. Killin emäntä & co.
Voi sentään, peukku on varmasti kipeä. Toivottavasti jo paranemaan päin.
Peukku on parantunut jo paljon, vähän se sormi on vielä turvoksissa ja ihan kaikkea sillä ei vielä voi tehdä, koska taivuttelut tiettyihin asentoihin hieman sattuvat. Mutta melkein siis jo entisellään.
Ja antibiootitkin olen muistanut ottaa ajallaan.
Hyvä, peukku!:)
Muista maitohappobakteerit masulle.
Leppoisaa sunnuntaita
t. Killin emäntä & co.
Lähetä kommentti